Uurnahautaus

Uurnahautaus ja arkkuhautaus ovat tasaveroisia hautaustapoja. Tampereella tuhkaaminen on yleistä, ja näin ollen uurnan hautaaminen arkkuhautausta yleisempi hautaustapa.

Hautaan siunaaminen tapahtuu lähes aina ennen tuhkausta. Hautaan siunaaminen toimitetaan uurnahautauksen yhteydessä samoin kuin arkkuhautauksessakin. Poikkeuksena on se, että siunauksen jälkeen arkku jää yleensä paikalleen kappelin alttarin eteen. Sieltä se siirretään seurakunnan kanssa sovitulla tavalla krematorioon.

Siunauksen jälkeen vainaja tuhkataan. Tuhka laitetaan maatuvasta aineesta tehtyyn uurnaan. Muistolehtoon haudattaessa ei uurnaa välttämättä käytetä. Uurna luovutetaan omaisille useimmiten kappelissa tai kirkon sakaristossa eli tilassa, jossa papit valmistautuvat toimituksiin. Tavallisimmin omaiset saavat tuhkauurnan noin viikon kuluttua siunauksesta uurnan hautaan laskemista varten. Uurnan hautaan laskeminen pidetään omaisten kanssa sovittavana aikana.

Maahan kätkeminen
Uurnan hautaan laskemisen yhteydessä voidaan pitää lyhyt rukoushetki. Rukoushetken sisältö löytyy virsikirjan jumalanpalvelusliitteestä ja kirkollisten toimitusten kirjasta kohdasta ”Maahan kätkeminen”. Rukoushetkeä pitämään voi pyytää pappia tai muuta seurakunnan työntekijää, mutta omaiset voivat pitää rukoushetken myös keskenään. Maahan kätkemisessä joku omaisista laskee uurnan hautaan. Omaiset luovat yleensä tämän jälkeen haudan umpeen.

Tuhka voidaan laittaa uurnassa suku- tai uurnahautaan tai uurnaholviin. Tuhka on hautaustoimilain mukaan haudattava tai muulla tavoin sijoitettava pysyvästi yhteen paikkaan vuoden kuluessa tuhkaamisesta. Tuhka voidaan myös sirotella muistolehtoon, muulle sopivalle maa-alueelle tai vesistöön. Tuhkan sijoittamisesta säädetään lailla.

Lisätietoja