Ulkomailla kuolleen suomalaisen kuolemansyyn selvittäminen ja hautaaminen Suomeen

Kuolemansyy selvitetään pääsääntöisesti oleskelumaassa. Vainaja voidaan haudata tai tuhkata kyseisessä maassa tai toimittaa kotimaahan haudattavaksi. Suomalainen kuolintodistus laaditaan pääsääntöisesti kaikista ulkomailla kuolleista suomalaisista, joilla on kotikunta Suomessa.
Kuolintodistus toimitetaan Tilastokeskukselle tilastointia ja arkistointia varten. Vainajaa ei voida haudata Suomeen ulkomailla laadittujen kuolemansyyn selvittämisasiakirjojen perusteella, vaan hautaamiseen tarvitaan suomalainen hautauslupa.
Ulkomailla kuolleen ja Suomeen haudattavan vainajan kuolemansyyn selvittämisessä noudatetaan soveltuvin osin Suomessa voimassa olevaa lainsäädäntöä, määräyksiä ja ohjeita:

  • Laki kuolemansyyn selvittämisestä (459/1973)
  • Asetus kuolemansyyn selvittämisestä 23 § (21.12.1973/948)
  • Poliisihallituksen ohje; Poliisitutkinta kuoleman johdosta (nro 2020/2011/2272)
  • Lääkintöhallituksen yleiskirje; Kuolemansyyn selvittäminen 1789/1982; luku 6 (s. 18-19)
  • Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kuoleman toteamisesta (27/2004)
  • Konsulipalvelulaki 23§-25§ (498/1999) Hautaustoimilaki (457/2003)
  • Laki väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista (661/2009)
  • Valtiosopimukset; Sopimus ruumiiden siirtämisestä (13/1989)

Kuolemasta ilmoittaminen

Suomen ulkomaan edustustot ja/tai kunniakonsulit ilmoittavat toimipiirissään kuolleesta Suomen kansalaisesta ulkoasiainministeriön konsuliasioiden yksikköön. Ulkoasiainministeriö välittää tiedon kuolemantapauksesta vainajan kotipaikkakunnan poliisille.
Poliisi vie omaisille viestin kuolemantapauksesta, mikäli omaisille ei ole välitetty tietoa jo aiemmin.

Vainajan kotiuttaminen ja kustannukset

Vainajan omaiset huolehtivat pääsääntöisesti ulkomailla kuolleen vainajan hautaamisesta kuolinmaassa tai kotiuttamisesta Suomeen. Lähiomaisen pyynnöstä kyseisen maan Suomen edustusto avustaa vainajan hautaamisen, tuhkaamisen tai Suomeen kotiuttamisen järjestelyissä.
Lisäksi kirkon ulkosuomalaistyössä palvelevat siirtolais- ja turistipapit ovat omaisten ja viranomaisten käytettävissä asemamaissaan kuolemantapaukseen liittyvien asioiden hoidossa.
Mikäli vainaja kotiutetaan viranomaisten toimesta, huolehtii poliisi vainajan kuljetuksesta ruumiinavauspaikalle Suomessa.
Matkailijan kuolemantapauksessa suomalainen matkustajavakuutus kattaa yleensä kuolinsyystä riippumatta joko paikalliset hautauskulut tai kotiutuskulut ulkomailta vainajan asuinpaikkakunnalle Suomeen.
Mikäli vainajalla ei ole matkavakuutusta, omaiset vastaavat kaikista kuluista, jos he haluavat vainajan kotiutettavaksi Suomeen. Vainajien kuljetuksissa noudatetaan kansainvälisiä sopimuksia

(Valtiosopimukset; Sopimus ruumiiden siirtämisestä 13/1989).

Mikäli omaiset eivät huolehdi vainajan hautaus- ja kotiuttamisjärjestelyistä, Suomen ulkomaan edustusto ottaa yhteyttä paikalliseen viranomaiseen ja vainaja haudataan tai tuhkataan kyseisen maan paikallisen käytännön mukaisesti.
Jotta kuolintieto voidaan merkitä Suomessa väestötietojärjestelmään, vainajasta tulee toimittaa asuinmaansa virallinen kuolintodistus tai alkuperäisen kuolintodistuksen virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös lähimpään Suomen edustustoon tai viimeisen kotikunnan maistraattiin.

Kuolemansyyn selvittäminen

Suomessa Ulkomailla kuolleen ja Suomeen haudattavan henkilön oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä vastaa vainajan kotikunnan poliisi.
Mikäli vainajalla ei ole kotikuntaa Suomessa, oikeuslääketieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä vastaa sen paikkakunnan poliisi, jonne vainaja on tarkoitus haudata.
Vainaja kotiutetaan pääsääntöisesti omaisten toimesta.
Omaisen tai hautaamisesta huolehtivan tulee toimittaa ulkomailla suoritettuun kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiakirjat vainajan viimeisen kotikunnan poliisille tai niissä tapauksissa, joissa vainajalla ei ole kotikuntaa, sen paikkakunnan poliisille, jonne vainaja on tarkoitus haudata.

Mikäli kuolemansyyn selvittämisasiakirjat on laadittu vieraalla kielellä, tulee ne käännättää joko suomeksi, ruotsiksi tai englanniksi virallisella kielenkääntäjällä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ei vastaa asiakirjojen käännättämisestä aiheutuneista kustannuksista.

Poliisi yhteistyössä THL:n oikeuslääkärin kanssa ratkaisee saatujen tietojen ja asiakirjojen sekä kuoleman olosuhteiden perusteella, suoritetaanko kuolemansyyn selvittäminen oikeuslääketieteellisen vai lääketieteellisen järjestelmän mukaisesti.

Poliisin pyrkii selvittämään kuoleman olosuhteet sekä vainajalle kuolinmaassa tehdyt kuolemansyyn selvittämistoimenpiteet.
Poliisin on tutkinnassa kiinnitettävä erityistä huomioita vainajan henkilöllisyyden varmistamiseen.

Lisätietoja voidaan pyytää kuolinmaan toimivaltaiselta viranomaiselta UM:n konsuliasiainyksikön välityksellä tai poliisin toimesta. Pääsääntöisesti asiakirjojen ja selvitysten hankkiminen tapahtuu poliisitutkinnan kautta.
Keskusrikospoliisissa toimii uhrintunnistus- eli DVI-yksikkö (Disaster Victim Identification), jonka tehtävänä on tunnistaa suuronnettomuuksissa tai muuten kuolleita henkilöitä, joiden henkilöllisyyttä ei voida muulla tavoin luotettavasti selvittää.

Ulkomailla kuolleesta henkilöstä on kuolemansyyn selvittämistä ja suomalaisten asiakirjojen laatimista varten saatava seuraavat tiedot:

  • syntymäaika,
  • henkilötunnus
  • sukunimi,
  • etunimi
  • kansalaisuus
  • kotikunta Suomessa/ulkomailla
  • maistraatti,
  • seurakunta
  • kuolinaika ja –paikka
  • kuolinsyy
  • kuolemanluokka
  • tapahtumatiedot lyhyesti
  • onko kuolinmaassa tehty ruumiinavausta
  • onko vainaja tuhkattu
  • kuolemanolosuhteista tietävän omaisen tai muun henkilön yhteystiedot

 

Oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen

Mikäli vainajan kuolema edellyttää Suomen lainsäädännön mukaan oikeuslääketieteellistä kuolemansyyn selvittämistä, on usein aihetta suorittaa oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus, ellei riittävää selvitystä ole ulkomailla tehty.
Mikäli ulkomailla suoritettu kuolemansyyn selvitys todetaan riittäväksi, oikeuslääkäri laatii selvityksen perusteella suomalaisen kuolintodistuksen, antaa hautausluvan ja tekee ilmoituksen kuolemasta väestötietojärjestelmään.

Todistukseen merkitään kuolemansyyn selvittämisperusteeksi ulkomailla suoritettu selvitys ja ulkomainen kuolintodistus tai vastaava asiakirja liitetään oheen. Kuolintodistukset toimitetaan Tilastokeskukselle tilastointia ja arkistointia varten.
Mikäli vainajaa koskevista asiakirjoista ei ilmene kuolemansyy tai riittäviä selvityksiä tehdyistä tutkimuksista ja niiden tuloksista ei ole saatavissa kohtuullisessa ajassa, poliisi antaa määräyksen oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen tekemiseksi, jolloin kuolemansyyn selvittäminen etenee oikeuslääketieteellisen järjestelmän mukaisesti.

Mikäli tiedetään, että kyseessä on ei-luonnollinen kuolema, poliisi määrää pääsääntöisesti tehtäväksi oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen.

Lääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen

Mikäli poliisi, neuvoteltuaan THL:n oikeuslääkärin kanssa, toteaa toimivaltansa ja saamiensa tietojen perusteella, että kuolemansyyn selvittämistä ei ole perusteltua jatkaa oikeuslääketieteellisenä, ilmoittaa hän asiasta vainajan kotipaikkakunnan terveyskeskuslääkärille.

Terveyskeskuslääkäri vastaa kuolemansyyn selvittämisestä lääketieteellisen järjestelmän mukaisesti ja laatii tarvittavat suomalaiset asiakirjat. Lääketieteellinen kuolemansyynselvittäminen tehdään aina virkalääkärin toimesta.

Tuhkan tuominen ulkomailta ja tuhkauurnan hautaaminen

Mikäli ulkomailla kuolleella henkilöllä on kotikunta Suomessa ja vainajan tuhka siirretään Suomeen haudattavaksi, menetellään tuhkan suhteen samoin kuin ruumiin osalta on edellä esitetty.

Mikäli ulkomailla suoritettu kuolemansyyn selvittäminen ja asiakirjat todetaan riittäviksi, oikeuslääkäri laatii uurnan mukana tulleiden asiakirjojen perusteella suomalaisen kuolintodistuksen, antaa hautausluvan ja tekee ilmoituksen kuolemasta väestötietojärjestelmään.

Lisätietoja voidaan pyytää kuolinmaan toimivaltaiselta viranomaiselta UM:n konsuliasiainyksikön välityksellä.
Mikäli tietoja ei saada, jätetään kuolintodistus näiltä osin täyttämättä.

Tuhkan hautaaminen seurakunnan hautausmaalle ei edellytä välttämättä hautauslupaa, mikäli kuolintieto on kirjattu väestötietojärjestelmään.

Lähde: THL

Usein kysytyt kysymykset oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta

Usein kysytyt kysymykset oikeuslääkinnästä

 

Omaiseni on kuollut ja hänelle tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Miksi se tehdään?

Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 7 § mukaan poliisin on tehtävä tutkinta

  • kun kuoleman ei tiedetä johtuneen sairaudesta tai kun vainaja ei viimeisen sairautensa aikana ole ollut lääkärin hoidossa tai
  • kun kuoleman on aiheuttanut rikos, tapaturma, itsemurha, myrkytys, ammattitauti tai hoitotoimenpide tai kun on aihetta epäillä kuoleman johtuneen jostakin sellaisesta syystä tai
  • kun kuolema muuten on tapahtunut yllättävästi.

Kuolemansyyn selvittämiseksi poliisi voi määrätä suoritettavaksi oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen.

Laki kuolemansyyn selvittämisestä 459/1973
Asetus kuolemansyyn selvittämisestä 948/1973
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus kuoleman toteamisesta 27/2004

Mikäli poliisilla ei ole lainmukaista velvoitetta ryhtyä oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen, tehdään vainajan kuolemansyyn selvittäminen lääketieteellisen järjestelmän mukaisesti vainajaa hoitaneen lääkärin tai terveyskeskuksen virkalääkärin toimesta.

Omaiseni on kuollut ja hänelle tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Miten minä toimin?

Useimmiten poliisi ilmoittaa ajankohdan jolloin omaisellenne tai läheisellenne tehdään oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus. Voitte olla yhteydessä valitsemaanne hautaustoimistoon, joka hoitaa käytännön järjestelyt puolestanne. Hautausjärjestelyt voidaan aloittaa, vaikka oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen on kesken, mutta varsinaista hautausajankohtaa ei tule sopia ennen kuin vainajalle on annettu hautauslupa.

Vaatiiko omaiseni oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus minulta jotain erityistoimia? Tuleeko siitä minulle kustannuksia?

Poliisi suorittaa tutkinnan vainajan kuolinsyyn selvittämiseksi edellä mainituissa lain määräämissä tapauksissa eikä se edellytä aloitetta tai muita toimia omaisen taholta.

Valtio vastaa oikeuslääketieteellisen kuolemansyyn selvittämisen kustannuksista eikä niitä veloiteta omaisilta.

Voinko kieltää omaiseni ruumiinavauksen?

Poliisi antaa määräyksen oikeuslääketieteellisestä ruumiinavauksesta, eikä siihen tarvita omaisen lupaa. Omainen ei myöskään voi kieltää ruumiinavauksen tekemistä. Mikäli olette eri mieltä ruumiinavauksen tekemisestä läheisellenne, suosittelemme ottamaan yhteyttä poliisiin.

Lääketieteelliseen ruumiinavaukseen tarvitaan omaisen tai vainajalle muuten läheisen henkilön suostumus.

Milloin ruumiinavaus tehdään, ruumiinavauksen ajankohta?

Oikeuslääketieteellisiä ruumiinavauksia tehdään tällä hetkellä yhdeksällä paikkakunnalla Suomessa. Ruumiinavaus pyritään tekemään mahdollisimman pian, mutta viive kuolemasta oikeuslääketieteelliseen ruumiinavaukseen voi olla useita päiviä.

Oikeuslääketieteellinen ruumiinavaus tehdään kun vainaja on kuljetettu ruumiinavauspaikkakunnalle, poliisin ruumiinavausmääräys on saapunut ja oikeuslääkäri on perehtynyt tapaukseen. Ruumiinavauksen ajankohta riippuu siitä, missä henkilö on kuollut, ruumiinavauspaikan sijainnista sekä kulloinkin tutkittavana olevien tapausten määrästä. Eräissä tapauksissa, kuten esimerkiksi henkirikoksissa tai henkirikoksia epäiltäessä, ruumiinavaukset tehdään kiireellisinä.

Ruumiinavauksen ajankohtaa voi tiedustella ruumiinavausmääräyksen antaneelta poliisilta tai ruumiinavauspaikkakunnalta oikeuslääkärin toimistosta.
Oikeuslääkärin toimiston yhteystiedot

Mihin vainajan päällä olleet vaatteet ja muu omaisuus laitetaan?

Poliisi huolehtii vainajan mukana olleesta omaisuudesta ja ottaa sen haltuunsa yleensä ruumiin ulkotarkastuksen yhteydessä. Joissakin tapauksessa vainaja tuodaan ruumiinavauspaikalle vaatteissa ja mukana voi olla muuta omaisuutta. Tällöin vainaja riisutaan avauksen yhteydessä ja arvo- ym. muu omaisuus otetaan talteen ja luovutetaan poliisille.

Vainajan vaatteet hävitetään yleensä hygieniasyistä; vaatteet saattavat olla rikki tai likaantuneita. Mikäli omaiset haluavat vaatteet tai muita vainajan mukana olleita esineitä itselleen, asiasta tulee ilmoittaa poliisille mahdollisimman pian, jo ennen ruumiinavausta.

Koska vainajan voi noutaa ja kauanko häntä voi säilyttää avauspaikalla?

Hautaustoimisto huolehtii vainajan siirrosta ruumiinavauspaikasta tai muusta poliisin ilmoittamasta säilytyspaikasta hautauspaikalle. Pääsääntöisesti siirto voi tapahtua ruumiinavausta seuraavana päivänä.

Vainajia voidaan säilyttää ruumiinavauspaikalla tai muussa säilytyspaikassa joitakin päiviä. On suositeltavaa, että vainaja siirretään mahdollisimman pian avauksen jälkeen hautauspaikan säilytystiloihin odottamaan hautausta.

Vainajan kuljettamiseen ja säilytykseen liittyvissä asioissa suosittelemme ottamaan yhteyttä valitsemaanne hautaustoimistoon.

Miten toimin hautajaisjärjestelyjen suhteen, minkä hautaustoimiston valitsen?

Voitte valita haluamanne hautaustoimiston, joka hoitaa toimeksiannostanne hautaukseen liittyvät käytännön järjestelyt.

Tilanteessa, jossa vainaja on siirretty poliisin tilaaman hautaustoimiston kuljettamana esim. kotoa ruumiinavauspaikkakunnalle, siirto on tapahtunut poliisin paikallisen kuljetussopimuksen perusteella, eikä se velvoita omaisia käyttämään kyseisen hautaustoimiston palveluja.

Voiko vainajan nähdä ennen tai jälkeen ruumiinavauksen?

Pääsääntöisesti vainajaa ei näytetä omaisille ennen oikeuslääketieteellistä ruumiinavausta. Joidenkin vainajien näyttämiseen tarvitaan kuolemansyyn tutkinnasta vastaavan poliisin lupa. Mikäli vainajaa näytetään tunnistamisen vuoksi, tapahtuu näyttö omaisille poliisin läsnä ollessa.

Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen vainajan voi yleensä nähdä, mikäli hänen ulkonäkönsä ei ole poikkeuksellisen voimakkaasti muuttunut esimerkiksi vammautumisen tai kuolemanjälkeisten muutosten vuoksi. Tällaisessa tapauksessa vainajan katsomista ei suositella, mutta omainen voi päättää vainajan katsomisesta.

Hautaustoimisto huolehtii useimmiten vainajan näyttämisestä. Näyttö tapahtuu usein kappelitiloissa, ja näyttöajasta sovitaan vainajan säilytyspaikan henkilökunnan kanssa.

Kenellä on oikeus saada tietoa kuolinsyystä?

Kuolemansyyn selvittämisestä annetun lain 15 § mukaan kuolemansyyn selvittämistä koskevat asiakirjat ovat salassa pidettäviä. Tietoja saa kuitenkin antaa

  • vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen
  • tuomioistuimelle, muulle viranomaiselle tai yhteisölle, jolla on tiedon saantiin laissa säädetty oikeus
  • sille, jonka hakemuksesta kuolemansyyn selvittämiseksi tarpeellinen toimenpide on suoritettu
  • vakuutus- tai eläkelaitokselle, jos luovuttamiseen on perusteltu tarve etuuden saamista koskevan hakemuksen käsittelemiseksi.

Vainajan lähiomaisena voidaan pitää yleensä aviopuolisoa, häneen suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa olevaa sukulaistaan ja alaikäisten lasten huoltajaa. Lähiomaiseen verrattava läheinen henkilö voi olla esimerkiksi se, jonka kanssa vainaja oli elänyt avioliitonomaisessa suhteessa. Lähiomainen tai  muu läheinen huolehtii vainajan kuolinsyiden ilmoittamisesta muille omaisille.

Keneltä saan tietoja kuolinsyystä ja miten?

Poliisi vastaa kuolinsyyasiakirjojen luovuttamisesta vainajan lähiomaiselle tai muulle hänen läheiselleen sekä tarvittaessa ruumiinavauslähetteen laatineelle lääkärille. Oikeuslääkärin tutkimusten valmistuminen voi kestää useita kuukausia. Eräillä paikkakunnilla oikeuslääkäri toimittaa poliisille tiedon alustavista löydöksistä ja tehtävistä jatkotutkimuksista heti ruumiinavauksen jälkeen. Poliisi kertoo palautteen sisällöstä omaisille tai lähettävälle lääkärille harkintansa mukaan.

Useimmiten poliisi lähettää tietoja kuolemansyynselvitysasiakirjoista vainajan lähiomaiselle heti niiden valmistuttua tai vasta omaisen pyynnöstä paikkakunnasta riippuen. Kun vainajan lähiomainen tai muu läheinen on saanut poliisin toimittamat tiedot kuolemansyystä, voi hän halutessaan tiedustella puhelimitse oikeuslääkäriltä lisätietoja kuolemaan liittyneistä lääketieteellisistä seikoista.

Koska saan omaiseni hautausluvan ja virkatodistuksen?

Oikeuslääkäri antaa hautausluvan pääsääntöisesti heti ruumiinavauksen jälkeen. Hautaustoimisto huolehtii yleensä hautausluvan noutamisen ruumiinavauspaikalta, ja toimittaa sen hautausmaan tai krematorion pitäjälle.

Heti ruumiinavauksen jälkeen lääkäri toimittaa ilmoituksen henkilön kuolemasta väestötietojärjestelmään, jonne tieto kirjautuu muutamien päivien kuluessa, sieltä tieto välittyy muille viranomaistahoille.

Tämän jälkeen voitte hankkia maistraatista tai kirkkoherranvirastosta vainajan virkatodistuksen, jossa on tieto kuolemasta. Virkatodistusta tarvitaan vainajan ja kuolinpesän asioiden hoitoon.

Tarvitsen kuolintodistuksen vainajan asioiden hoitamista varten, mistä saan sen?

Vainajan asioiden hoitamiseen riittää yleensä virkatodistus, jonka saa vainajan kotikunnan maistraatista tai kirkkoherranvirastosta. Pankin tms. tahojen ei yleensä tarvitse tietää kuolinsyytä, vaan niille riittää tieto, että henkilö on kuollut.

Myöskään perunkirjoitukseen ei tarvita kuolintodistusta vaan sitä varten riittää virkatodistus, josta ilmenevät kuolinpesän osakkaat.

Varsinaista kuolintodistusta tarvitaan yleensä vain mahdollisten vakuutusasioiden hoitoon. Voitte ilmoittaa vakuutusyhtiölle, että vainajalle suoritetaan oikeuslääketieteellinen kuolemansyyn selvittäminen, jolloin he voivat pyytää tarvitsemiaan asiakirjoja suoraan oikeuslääkärin toimistosta. Halutessaan omainen voi toimittaa vakuutusyhtiölle vaaditut asiakirjat, kun ne ovat valmistuneet ja hän on saanut poliisilta jäljennöksen kuolintodistuksesta.

Milloin kuolintodistus ja muut kuolinsyyasiakirjat valmistuvat?

Koska oikeuslääketieteelliseen kuolemansyyn selvittämiseen sisältyy ruumiinavauksen lisäksi usein lisätutkimuksia, voi kuolemansyynselvityksen lopullisten tulosten valmistuminen kestää useita kuukausia. Lisäksi asiakirjojen valmistuminen riippuu suuresti tapauksen tutkimisesta vastaavan oikeuslääkärin työmäärästä. Oikeuslääkäreitä on Suomessa vähän tutkittavien tapausten määrään verrattuna, mikä valitettavasti saattaa ajoittain aiheuttaa viiveitä. Yleensä asiakirjojen valmistuminen kestää noin 3-6 kk, joskus pidempään.

Poliisi toimittaa omaisille jäljennökset kuolintodistuksesta sekä lausunnon kuolemansystä ja kuolemanluokasta. Kaikki kuolemansyynselvityksessä laadittavat asiakirjat ovat salassa pidettäviä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arkistoi kaikki oikeuslääketieteellisessä kuolemansyynselvityksessä laaditut asiakirjat.

Onko asiakirjoja mahdollista saada muulla kielellä?

Kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät asiakirjat toimitetaan suomen- tai ruotsinkielisinä. Mikäli asiakirjoja tarvitaan muilla kielillä, vastaa omainen asiakirjojen käännättämisestä.

Hautausluvassa on mielestäni väärä kuolinpäivä, miten sen saa muutettua?

Mikäli olette perustellusti sitä mieltä, että hautausluvassa on väärä kuolinaika, ottakaa yhteyttä poliisiin, joka ilmoittaa kuolinpäivän korjaustarpeesta oikeuslääkärille.  Oikeuslääkäri antaa uuden hautausluvan ja ilmoittaa väestötietojärjestelmään muuttuneen kuolinpäivän.

Miten saan selville omaiseni tarkan kuolinajan (kelloajan)?

Mikäli luotettavia silminnäkijähavaintoja tai muuta varmennettua tietoa ei ole, määritellään kuolinaika päivätarkkuudella.Rikos-, vakuutus- tai perimysoikeudellisista syistä pyritään tarkempaan kuolinhetken määritykseen.

Omaiseni on kuollut vuosia sitten ja haluaisin nyt tietää hänen kuolinsyynsä. Miten toimin?

Lähiomainen voi pyytää kuolintodistusjäljennöksen Tilastokeskukselta.

Mitä tapahtuu Suomessa kuolleelle ulkomaalaiselle?

Kuolemansyy voidaan selvittää lääketieteellisen tai oikeuslääketieteellisen järjestelmän mukaisesti. Suomessa kuolleen ulkomaan kansalaisen kuolemansyyn selvittäminen tehdään Suomessa voimassa olevan lainsäädännön mukaisesti.

Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen jälkeen oikeuslääkäri kirjoittaa suomalaisen hautausluvan. Kuolintodistus ja lausunto kuolemansyystä toimitetaan kun kaikki kuolemansyynselvittämiseen liittyvät tutkimukset on saatu päätökseen. Vainajan kotimaahan kuljettamista varten laaditaan tarvittaessa myös todistus siitä, ettei vainajalla ole todettu ruumiinavauksen yhteydessä tarttuvia tauteja.

Hautauslupa ja edellä mainittu todistus annetaan vainajan kuljettamisesta vastaavalle henkilölle. Kun kuolinsyyasiakirjat valmistuvat poliisi toimittaa niistä jäljennökset vainajan kotimaan edustustoon Suomessa.

Lähde: THL

Tietoa vainajan omaiselle ja läheiselle kuolemansyyn selvittämisestä

Vainajan omaiselle ja läheiselle

Kuolemansyyn selvittäminen on tärkeä vainajan ja yleisen oikeusturvan kannalta, ja liittyy osana terveydenhuoltoon ja sen laadun tarkkailuun.Kuolemansyyn selvittäminen perustuu lakiin ja asetukseen kuolemansyyn selvittämisestä.

Kuoleman olosuhteet määräävät tehdäänkö kuolemansyyn selvittäminen lääketieteellisen vai oikeuslääketieteellisen järjestelmän mukaisesti. Lääkäri päättää lääketieteellisestä, ja poliisi oikeustieteellisestä kuolemansyyn selvittämisestä.

Kuolemansyyn selvittämiseksi poliisi voi määrätä suoritettavaksi oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen, jonka järjestämisestä huolehtii Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL). Oikeuslääketieteellisen ruumiinavauksen suorittamiseen ei tarvita omaisten suostumusta.

Lisätietoa kuolemansyyn selvittämisestä
Lisätietoa kuolemansyyn selvittämiseen liittyvästä lainsäädännöstä

Hautauslupa

Hautaamista varten tarvittavan hautausluvan kirjoittaa vainajaa hoitanut lääkäri tai oikeuslääkäri. Lupa hautaamiseen annetaan pääsääntöisesti välittömästi ruumiinavauksen jälkeen.

Hautausluvan saa vainajaa noudettaessa, ja se toimitetaan hautausmaan tai krematorion pitäjälle. Tästä huolehtii yleensä hautaustoimisto omaisen toimeksiannosta.

Ilmoitus kuolemasta väestötietojärjestelmään

Vainajaa hoitanut lääkäri tai oikeuslääkäri tekee ilmoituksen kuolemasta vainajan kotikunnan maistraattiin, jossa kuolintieto merkitään valtakunnalliseen väestötietojärjestelmään.

Tiedon kirjaamisen jälkeen, maistraatista tai kirkkoherranvirastosta voi pyytää vainajan virkatodistuksen, joka sisältää tiedon kuolemasta. Virkatodistusta tarvitaan vainajan ja kuolinpesän asioiden hoitamiseen.

Kuolintodistus ja lausunto kuolemansyystä

Kun kaikki kuolemansyyn selvittämiseen liittyvät tutkimukset on saatu päätökseen lääkäri kirjoittaa kuolintodistuksen ja lausunnon kuolemansyystä. Asiakirjojen arvioitu valmistusaika on noin 3-6 kuukautta. Asiakirjojen valmistuminen riippuu mm. ruumiinavaukseen liittyneiden laboratoriotutkimusten valmistumisesta.

Valmiit asiakirjat lähetetään oikeuslääkärintoimistosta kuolemansyyn tutkinnasta vastaavalle poliisille, joka toimittaa pyynnöstä jäljennöksen lausunnosta ja kuolintodistuksesta vainajan omaiselle.
Lisätietoa kuolemansyyn selvittämiseen liittyvistä asiakirjoista

Lähde: THL